Joukkue-SM kultaa..

Ensimmäinen kansallinen helppo startti takana ja täti on hengissä. Tosin alku ei ollut kovinkaan lupaava. Perjantaina ratsastettiin kouluosuus, missä onnistuin ratsastamaan radan hieman väärin. Laukkaohjelmaakin oli hinkutettu ihan jokunen kerta harjoituksissa ja mitä minä teen, ratsastan vastalaukkakaaren yhtä kirjainta liian aikaisin. Tulos 55.5 ja rapiat ja virheitä koulun jälkeen 66.7. Onneksi Krisse ja Jonna onnistuivat molemmat koulukokeessa ja johdettiin joukkueena kisaa hieman yli 7 pisteellä.

Lauantaina olikin vuorossa rataesteet, mikä piti olla meille se helpoin osa-alue. Mutta ei. Tura tuntui verkassa ihan normaalilta, mutta portilla alkoi jo steppailu huomattavasti normaalia enemmän. Radalla ykköseste hyvin ja sitten tuntui kun hevonen katosi avuilta ja kakkoselle seis. Siitä sitten itse hieman suivaantuneena passitin pojan eteenpäin ja idea siitä, ettei enää niitä yliaikavirheitä oteta ainakaan. Ja tuohon kun voi teoriassa luottaa, ettei kapula kolahda vielä noilla korkeuksilla, eikä kolahtanut ja aikakaan ei ylittynyt, joten päivän lisäsaldo 4vp. Yhteissaldo olikin jo 70.7. Krisse jatkoi varmalla tahdilla ja teki nollat, mutta Jonna otti alas pari kapulaa ja tiputtiin joukkuekisassa kakkosiksi 0.6 pisteen päähän johtavasta.

Sitten koitti sunnuntai aamu ja edessä oli se minulle jännin osa-alue. Verkka oli Turalla turhan jännä paikka, kun muita laukkaili ohi joka suunnasta. Onneksi sain siellä otettua muutaman hypyn ja sitten hieman hieman kävelyä ennen omaa starttia. Sitten oltiinki jo radalla menossa, 1,2,3, 4 esteet ilman pienintäkään ongelmaa. 5  estettä lähestyessä hieman tuntui siltä, että kutosena oleva trakehneri jarruttaa, mutta 5 yli ja se trakehnerikin yli vaikka lähestyminen olikin hieman kiemurteleva, tosin hypyn jälkeen meinasi täti pudota kyydistä.

 17.7.2011 Helpon luokan viimeinen este (c)Tiia Suomalainen

Sitten pellolle 7,8 helpon tuntuisia pöytiä, 9 ilman ongelmia, vaikka itse hieman jännitinkin kun oli niin kapea este. 10 sujui myös ongelmitta, vaikka kyseessä oli kolme peräkkäistä sianselkää. 11 mentiin ilman korvan heilautusta, vaikka itse pelkäsin esteen kokoa kuollakseni. 12 este olikin vanha tuttu ja sitten 13 lähestyttäessä  alkoi taas jännittää, sillä kyseessä oli uusi kapeahko risu, mutta siitäkin selvittiin. Siitä laskeuduttiinkin jo kohti veteenhyppyä ja tuntui jo siltä, että tämä ei ikinä mene tuosta, mutta jollain konstilla siitäkin alas päästiin. Loppurata olikin sitten enemmän jo hieman tutumpia esteitä, joten sai jo hieman huokaista. Maaliin päästiin siis ilman estevirheitä ja vielä hyppien keikkuen ihanneajassa. Tura siis näytti osaamisensa maastossa. Lopputulos jäi siis 70.7 virheeseen ja riitti luokan puoliväliin. Tuosta on hyvä lähteä jatkamaan.

Muu joukkue teki myös puhtaat maastot ja joukkuekisassa otettiin voitto. Krisse sijoittui lopulta helpon luokan 3. ja Jonna voitti Suokkien helpon. 

17.7 Joukkue-SM palkintojen jako (c) Tiia Suomalainen