Jännää..

Turiksen hummailu jatkuu, eli ei ole tällä viikolla juuri muuta tehty, kuin vain hummailtu. Tai oltiin me torstaina reippaita ja käytiin maneesilla tekemässä vähän avoja ja vastalaukkoja. Muuten tosiaan kävelyä ja rauhallista hölkkää. Ja tuo sama jatkunee siihen kunnes saadaan joko tilsakumit tai kunnon pakkaset. Eli tierroja tulee ihan älyttömästi, joten siinä suurin syy, miksi ei ole suurempia tehty. Tosin ens viikolla ahkeroidaan kyllä parina päivänä Artsin valmennuksisa, ja ainakin tiistaina pitäs ottaa ne kanget, saas nähdä mitä siitä tulee..

Eli Turiksen kanssa ei mitään uutta, mutta tortai aamuna koin varmasti yhden elämäni jännimmän ratsastuskokemuksen. Menin talliin ja valmentaja oli vaimoineen laittamassa pihassa Kuunoa (2-v) ja Hipattia (kohta 18-v tamma) kuntoon. Siinä sitten sanoivat, että käyttävät Kuunon yläpellolla, totesin, että lähden katsomaan, kun ei siinä ollut muutakaan, etenkään kun Rydeä ei jätetä pihaan yksin. Valmentaja huikkas, et otahan saappaat ja kypärä mukaan ja minä olin iha, että täh.. No kävelin ylös, missä valmentaja testasi Kuunon ensimmäiset laukka-askeleet ratsastajan kanssa. Sit tulikin käsky, et tulehan kyytiin. Käveltiin vähän ensin, sit pikkupätkä ravia ja sit kävellen kotiin ja se alamäki olikin ensimmäinen laatuaan ratsastaja selässä. Oli siis elämäni ensimmäinen kerta 2-vuotiaan selässä (ja Kuunolle tais olla neljäs kerta kun joku on selässä), ja varsin jännittävä kokemus. Valmentaja tosin nauroi, että nythän tuo ois mulle sopivan kokonen.

Eli siinä olikin sitten tämän viikon jännimmät kokemukset heppojen kanssa. Kotona olen sitten pikkuhiljaa alkanut hötkyilemään joulun kanssa, eli elämäni eka porkkanalaatikko tuli tehtyä ja siitä tuli oikein hyvää. Ens viikolla onkin sitten valmennusten lisäksi ohjelmassa joulusiivouksen aloittelu (mm saunan pesu) ja vähän tenttiä.

Kuuno linssiludena.. Kuvanlaatu nyt on mitä on.. =)