Kisat ja valmennus

Ne sorsasalon estesempalot tuli käytyä viime lauantaina. Kymppi meni aika rutiininomaisesti nollilla ja hevonen tuntui hyvälle, vaikka itse ryssinkin uusinnan ekan esteen lähestymisen. Hyvä hevonen kun on, niin tsemppas yli varsin rutiinilla. Radan jälkeen tulikin sitten valmentajan kommentti, että nyt se 120 on lähettävä, jos sen meinaa tälläkaudella mennä, toimii hevonen sen verran hyvin.

No radalle lähdettiin, vaikken verkassa uskaltanut hypätä 90cm oksereita isompia. Kakkos kolmos linjalle oli tarkoitus tehdä 7 laukkaa, mutta itse pipertelin siihen sitten nätin 8 laukkaa, onneks kolmonen oli lyhyt sarja, joten ratkaisu oli jopa hyvä. Neloseste tulikin sitten alas, pieni hipasu pystyyn ja koling, mutta sen suurempaa vikaa ei hypystä löydetty illalla videoltakaan, se vaan putos. Loppurata menikin sitten nollilla. Tyytyväinen saa olla kun kyseessä oli koko elämän eka 120. Vaikka näkihän tuon selvästi, että kymppi oli ratsastuksellisesti huomattavasti parempi, mutta ei kai tuo rutiini tule kuin ratsastamalla. Eli jatketaan harjoittelua..

Tänään oli sit vuorossa Sannan valmennus ja valmennukset jatkuu vielähuomenna. Ajattelin lähtiessä, että tänään on taas perinteisesti pienempiä esteillä teknisiä harjoituksia ja huomenna ois sit isompia. siksi ajattelin fiksuna tyttönä, et tänään voipi kokeilla tuolla valmentajan satulalla hyppäämisen. No veikkaukset meni hieman puihin. Tänään aloiteltiin ensin vastalaukkaharjoituksilla, jota seurasi pienet jumppahommat.

Se olikin sitten alkuverkkaa, toisen ryhmäläisen kanssa saatiin odotella n puoli tuntia, että ryhmän kaksi muuta hyppäsivät omat ratansa pienemmillä esteillä. Sit kun viimein oli meidän vuoro nousivatkin puomit sit ylemmäs. Oma eka radanpätkä meni ihan pipariksi (ois pitänyt saada ottaa pari pikkuhyppyä ennen aloitusta tuon seisomisen jälkeen), mutta onneksi hevonen on kunnossa. Toinen kiekka olikin sit jo parempi, vaikka esteitä nostettiin vielä entisestään (alkoivat olla minun mielestä jo ihan liian isoja).

Mutta mitä tästä sitten opimme? Ei ainakaan kokeilla uutta satulaa jos meinataan hypätä isompia, oli nimittäin hieman mikki merihädässä olo selässä kun hevonen päätti taas hypätä silleen reilusti. Ja sit mihin itse pitää kiinnittää taas huomiota on paikat, vaikka ne osuvat ihan ok, niin ei tunnu hyvälle, sillä en näe paikkoja taas ollenkaan, tai siltä ainakin tuntuu. Sit isompia hypätessä istuntaan täytyy myös kiinnittää huomiota. Eli suomennettuna opetella ratsastamaan tuota hevosta silloin kun se pelaa noin hyvin.

Ypäjältä, liki koko ryhmä samassa kuvassa (tosin takaapäin)

(C) Lotta Voutilainen

valmennusta osa 2

Morrisin ekana päivänä jatkettiin tosiaan jumpan jälkeen sit kaarevalle linjalle. Linjalla oli kaksi ruotsalaista okseria, muuri ja lankku. Tultiin siis niin että ensimmäiseltä esteeltä kaareva toiselle, siitä suora kolmannelle ja taas kaareva viimeiselle. Tämä sujui meidän osiltamme varsin mukavasti. Muissa ryhmissä tätä tehtävää tekivät hieman eritavalla, näistä yksi tehtävämalli oli selvitettyn viime perjantain hevosurheilussa.

Tunnin loppuu otettiin sitten hieman tuntumaa vesiesteisiin. Ensimmäisenä oli perus pysty, jossa alla pieni vesimatto, tämän kanssa ei tainnut kellään olla ongelmia. Toisena olikin sitten pitkä vesi, johon oli päälle rakennettu sianselkätyyppinen ratkaisu. Tämä ei oikein ollut koko viikolla meidän suosikki, sillä ekana päivänä siihen vedettiin välittömästi liinat tiskiin, toisena päivänä oli vauhtia aika paljon enemmän ja kuski löysi itsensä tontista ja kolmantena päivänä tökkiminen jatkuin. Mutta mikä parasta joka päivä maksimissaan kaksi tökkiä tuolle, jonka jälkeen se sujui varsin mutkattomasti ja kolmantena päivänä tuolle sai tulla jo varsin rennoin mielin ja jopa kevyessä istunnassa. Eli kotiläksyiksi saatiinkin veden harjoittelua. Tosin maastoestepuolella vesihän ei ole ongelma, mutta kun sitä ei kenttäpuolella tarvitse hypätä, vaan läpilaukkailu on sallittu.

Toisena päivänä oli teemana sit jalkojen paikallaan pysymyninen. Morris näitti edeltä ja muiden piti ottaa mallia. Harjoitus tehtiin jumppasarjalla. Toisena tehtävänä oli sit taas vesitehävä, johon oli liitetty kapea portti. Ekalla kerralla tosiaan huitasin itseni tonttiin, mutta sitten muu sujui suht asiallisesti. Viimeisenä oli sit linjalla taas tehtäviä. Osa väleistä oli normaaleja ja osa lyhyitä. Tehtävä oli helpompi niin päin, että ensin tultiin lyhyet välit ja sit normaali, mutta toisesta suunnasta tullessa tehtävä muuttui hieman hankalammaksi, sillä normaalin linjan jälkeen tuli hevonen saada kiinni.

Ja siinä ainut todiste siitä, että siitä vedestäkin mentiin yli,

kuvan etuosassa ryhmän portugalilaisvahvistus. (c) Lotta Voutilainen 

Kolmannen päivän teema oli kädet ja myötäys. Ekana tehtävänä oli kolmen esteen linja, missä pienillä esteillä harjoiteltiin myötäämistä. Toisena tehtävänä olikin sit trippeli, kapee portti, iso vesi ja pieni vesi. Tämä tyssäsi taas ekalla kerralla siihen isoon veteen, mutta lopulta päästiin siitäkin. Lopuksi jatkettiin vielä neljän esteen linjaa. Turi alkoi olla kolmantena päivänä jo hieman väsynyt ja painoi kädelle todella paljon, onneksi sain myös vinkkejä kuinka sen saa sieltä takaisin hallintaan. 

Koko viikon ajan hevonen pysäytettiin seinään, voltille ei saanut kääntää. Pysähdyksen tuli kestää kuusi sekunttia. Istunnan tuli olla kevyt, tämä oli itselleni todella vaikeaa, sillä kotona käsketään olla syvällä satulassa. Ja hevosta ei saa taputtaa, tästä tuli itselleni paljon huutia, onneksi en sentään syöttänyt sokeria.  

Kaiken kaikkiaan reissu oli todella valaiseva. Käteen jäi paljon vinkkejä, joista on varmasti apua tulevaisuutta ajatellen. Ja tosiaan joka päivä istuttiin sit vielä katsomon puolella katsomassa muidenkin ratsastukset, ja niistä  sai irti todella paljon. Siispä suosittelen kyllä jokaiselle käymään ainakin tuolla katsomon puolella, mikäli se vaan millään on mahdollista. 

 Viimeisen päivän linjalta (c) Lotta Voutilainen

Videoihin perehdyn paremmin viimeistään, kunhan tämä pääsykokeisiin lukemis rumba loppuu (eli alle kaksi viikkoa), jonka jälkeen myös mahdollisti jotain videon pätkiä reissusta. 

Mutta nyt takaisin tähän päivään. Tänään viimeistelyhypyt, ennen lauantain kisoja. Turalla ei näy edellinen reissu painavan, vaan intoa oli taas enemmän kuin älyä. Joten hyvillä mielin siis Sorsasaloon. Lauantaina tosiaan ensin harjoituspääsykoe klo 9-14, ja sit kisoihin. Klo 17 on arvioitu kympin alkamisaika. Hypätään ensin kymppi ja jos se menee asiallisesti, niin sitten olisi edessä se elämän ekan kakskymppinen. Sunnuntaina sit vielä koulukisat, jossa mennään vain heb ja loppupäivä kisoissa töissä. 

Valmennusta osa1

Reissusta juuri kotiuduttu, eli melkein koko viikkohan tässä taas meni. Hössötys alkoi jo sunnuntaina. Varusteiden puhdistusta ja tavaroiden pakkausta. Liki kaiken sain sunnuntaina jo laitettua sitä vaille valmiiksi, että nostaa kyytiin. Maanantaina sit ensin kouluun ja sit iltapäivällä hevonen Kuopiosta leppävirralle. Leppävirralla keventelin Turin ja tekaisin siinä sivussa vielä iltatallinkin. Illasta Suomi-Latvia pelin katselua ja omien tavaroiden pakkailua.

Anja tuli hakemaan klo 00.30. Ajeltiin tallille, koppi perään, Turi ja Gisse kyytiin. Matka kohti Ypäjää alkoi. Oma tavoitteeni oli saada nukuttua edes vähän matkalla, etten olisi  ihan samoilla silmillä paria vuorokautta. No nukuttua sainkin, Pieksämäen kohdalla sain unta ja nukuin Tampereelle asti, eli ajallisesti n kolme tuntia. Sillä sitten pärjättiinkin iltaan asti.

Ypäjällä oltiin klo 7.00. Siellä hepat karsinoihin ja tavarat ulos autosta. Itselle alko iskeä jo jännitys. Kahdeksan aikaan pitikin olla sitten jo maneesissa esteitä kasaamassa. Anja ja Lotta laittelivat minulle hevosen kuntoon sillä aikaa ja kävelyttelivät sitä. Sitten vaille yhdeksän itse kyytiin ja maneesiin.

Tunti aloitettiin ihan perus sileän työskentelyllä, ravissa oli avoja ja sit hieman kavalletteja. Niissä ongelmia ei ollut. Sitten Morris kävi yhden hevosen selässä ja näytti kuinka hevosen kuuluu kuunnella pohjetta ja näytti myös seuraavan jumppasarja tehtävän. Aloitettiin siis ihan perus jumppasarjalla, kantapäät alhaalla, jalat paikallaan, käsi rauhassa, ylävartalo rauhassa jne jne.. Päivän aikana oli ohjelmassa vielä linjaa ja vesimattoja, mutta niistä enemmän huomenna, samoin myös loppupäivien ohjelmaa.. Nyt unta..